Arto Mäkinen (etualalla) kuuluu Pasi Ylösen (takana) luotsaamaan Sähköliiton energia-, ict- ja verkostoalan johtokuntaan. Liiton puheenjohtaja Sauli Väntti (keskellä) siirtyi energia-alan töistä liiton palvelukseen lähes 30 vuotta sitten, mutta seuraa alan kehitystä ja ottaa mielellään kantaa alan ajankohtaisiin kysymyksiin.
Pasi Ylönen aloitti 12-tuntisen työpäivän Aapelimyrskyn noustessa uudenvuodenpäivänä kolme vuotta sitten. Alan ammattilaiset turvaavat energian saantia kaikissa tilanteissa, ja heitä tarvitaan lisää.
Aapelin ja muiden myrskyjen tuhoja estänyt ja korjannut jakeluverkkoasentaja Pasi Ylönen valitsi alansa sen erähenkisyyden takia. Sähköalan opiskelijana hän pääsi työssäoppimisjaksolle Savon Voimaan, ja se oli menoa. Sittemmin rautalampilainen on suorittanut sähköverkkomestarin erikoisammattitutkinnon, ja nykyinen työnantaja on Voimatel Oy.
Mekaanisessa kunnossapidossa työskentelevä Arto Mäkinen on niin ikään kouliintunut energia-ammattilaiseksi työssään. Hänen työporukkansa tekee korjaus- ja ennakkohuoltotöitä Fortum Power and Heatin Loviisan ydinvoimalaitoksessa.
”Ydinvoimala on sellainen työympäristö, jossa uudet työntekijät perehdytetään aina huolellisesti ja osaaminen karttuu kokemuksen myötä. Jopa pitkän työuran muualla tehnyt ammattilainen käy saman perusteellisen koulutuksen läpi”, kuusankoskelainen kertoo.
Näiden sähköliittolaisten työ on taata, että sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu toimii mahdollisimman häiriöttömästi. Myös Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti työskenteli alalla Suur-Savon Sähkön sähkö- ja viestilaiteasentajana ennen kuin siirtyi liiton palvelukseen.
Osaavat työntekijät ovat osa energiahuoltovarmuuttamme. Sähköliitto toimii sen puolesta, että ala houkuttelee tuleviakin ammattilaisia. Koulutuskysymykset ja työehdot ovat avainasemassa.
”Ansiotaso on verrattain hyvä, toimiala kasvava ja työ vaihtelevaa”, kolmikko luettelee alan etuja.
Pasi Ylönen soisi, ettei ammatillisesta koulutuksesta enää vähennettäisi tunteja eikä opettajia. Työpaikkaohjaajien tulisi pystyä kehittämään osaamistaan. Innostava ohjaaja voi sytyttää opiskelijassa kipinän alalle.
Sauli Väntti peräänkuuluttaa alalle erilaisia oppimispolkuja sekä ensimmäistä ammattiaan opiskeleville että ammatinvaihtajille.
Miten työnantaja voi lisätä vetovoimaansa?
”Palkkaus, työehdot ja arvostetuksi tuleminen vetävät osaajia puoleensa”, Arto Mäkinen arvioi.
”Satsaamalla työhyvinvointiin ja ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen”, Sauli Väntti lisää.
”Ylenpalttisen kilpailuttamisen takia halvimman tarjouksen tehneen firman työntekijät saattavat ajaa satoja kilometrejä toisaalle Suomeen reissutöihin”, Pasi Ylönen harmittelee ja korostaa, että myös kuluttaja-asiakkaat arvostavat paikallisuutta.
SÄHKÖLIITTO, ALAN ASIANTUNTIJA
Noin 34 000 jäsenen ammattikuntaliitto, johon kuuluu sähköisillä aloilla työskenteleviä, alalle opiskelevia ja alalta eläköityneitä.
Neuvottelee muun muassa valtakunnallisen energia-ict-verkostoalan työehtosopimuksen Energiateollisuus ry:n sekä Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kanssa. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 4 500 sähköliittolaista.
Liiton energia-, ict- ja verkostoalan johtokunta seuraa alaa ja ohjaa sen kehittämistä, käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita ja tekee liiton hallitukselle esityksiä toimialaansa kuuluvissa asioissa.