Salon kaupunki sitoutuu kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin asialle

Salo on lapsiperheiden arjen kokoinen, monien mahdollisuuksien kaupunki. Lapsiystävällinen kehitystyö etenee monella rintamalla – läpi koko kaupunkiorganisaation. Salon kymmenen kuntakeskusta tarjoavat lapsille ja lapsiperheille rikkaat mahdollisuudet varhaiskasvatuksesta kouluarkeen, liikunnasta taide- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin.

”Olemme kaupunginvaltuustoa myöten sitoutuneet lapsiystävälliseen kehitystyöhön ja vieneet sitä järjestelmällisesti eteenpäin. Se on tullut erilaisten pienten asioiden kautta osaksi toimintamme arkea, ja koko organisaatiomme on sitoutunut lapsiystävällisten toimintatapojen vakiinnuttamiseen”, Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen toteaa.

Salossa on pitkään tehty lapsivaikutusten arviointeja sivistyspalveluissa esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan lapsiin kohdistuvia muutoksia tai varhaiskasvatus- ja kouluyksikköjä.

”Nyt haluamme, että lapsivaikutusten arviointi nousee meillä systemaattiseksi toimintatavaksi kaikilla toimialoilla, kaikissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa päätöksenteossa. Koulutamme henkilöstöämme ja päätöksentekijöitämme tämän tavoitteen saavuttamiseksi”, Anna-Kristiina sanoo.

Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen johtaa kaupunkia lapsiystävällisellä otteella. Salon Musiikkiopiston jousiorkesterin syyskuisissa harjoituksissa hän pääsi testaamaan osaamistaan kapellimestarina.

Onnellinen lapsi ja nuori hyvinvoivassa yhteisössä

Parhaillaan Salossa on käynnissä kaksivuotinen Lapsiystävällinen kunta -kehittämisjakso. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Tavoitteena ovat rakenteelliset, pitkäkestoiset muutokset kunnan toiminnassa. Kriteerien mukaisesti edenneen työn pohjalta UNICEF myöntää osallistuvalle kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Salo on asettanut tavoitteekseen tämän tunnustuksen saamisen.

Kehittämistyön visiona on onnellinen lapsi ja nuori hyvinvoivassa yhteisössä. Sitä kohti kaupunkiorganisaatiossa edetään monella eri tasolla.

”Pyrimme olemaan joka päivä lapsiperheiden ja lapsen arjen kokoinen kaupunki, joka tarjoaa runsaasti valinnan mahdollisuuksia elää oman perheen näköistä elämää. Tehdä valintoja sen mukaan, mitä itse arvostaa ja pitää tärkeänä. Olemme myös luomassa yhteistä koko kaupungin kattavaa osallisuusmallia, joka osaltaan varmistaa sen, että lapset ja nuoret itse pääsevät osallisiksi ja vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin,” Salon kaupungin Lapsiystävällinen kunta -hankkeen koordinaattori Annika Viitanen Friberg korostaa.

Kehittämistyöhön on jokaiselta palvelualueelta nimetty LYK-agentit, joiden kanssa vaihdetaan säännöllisesti kokemuksia ja hyviä käytänteitä.

”Näin pyrimme varmistamaan toimialasta ja palvelualueesta riippumatta, että meillä on kaikkialla lähettiläitä, jotka varmistavat lapsiystävälliset toimintatavat ja lasten osallistamisen. Tärkeintä kehittämistyössä on se, miten lapsiystävällisyys näkyy kuntalaisten arjessa”, Annika painottaa.

”Näemme isona voimavarana, että Salossa on perheenä mahdollisuus tehdä erilaisia asioita. Täällä on frisbeegolf-ratoja, upea luonto, erilaisia urheilukenttiä ja liikuntatiloja, joista pidetään hyvää huolta. Jäähalliinkin voi mennä vapaa-ajalla perheenä yhdessä, mikä on hienoa”, varhaiskasvatuksen opettaja ja perheenäiti Kirsi Valjanen toteaa.

Sujuvan arjen kaupunki

Helsingin seudulta Saloon muuttanut Valjasen nykyisin kolmilapsisen perheen äiti ja varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Valjanen on pannut merkille, että Saloon on viime vuosina tullut erilaista matalan kynnyksen toimintaa lapsille ja lapsiperheille.

Kouluissa lasten ja nuorten oppimista tukevat monipuoliset tilat, kohtuulliset ryhmäkoot ja jatkuva opetuksen kehittäminen. Oppiva Salo -ohjelma takaa jatkuvan kehittämisen opetuspalveluissa. Ohjelmaan kuuluu myös lukutaitoa edistävä Lukeva Salo.

”Koulussa kannustetaan lukemaan erilaisia kirjoja ja koululaiset keräävät diplomeja, mikä on ollut ainakin meillä tykätty asia. Meille on tullut Lukevan Salon kautta kirjakasseja ja olemme tutustuneet erilaiseen kirjallisuuteen ja lastenkirjoihin. Olemme myös olleet lukuhetkissä. Niihin voi vain mennä mukaan”, Kirsi kertoo.

Salossa on myös varhaiskasvatuksen puolella käytössä monipuoliset tilat ja toimintaympäristöt sekä isoissa että pienissä päiväkodeissa. Tarjolla on kunnallista ja yksityistä varhaiskasvatusta päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä avoimena toimintana.

Monipuolisesti kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia

Kulttuurikasvatussuunnitelma Nappula takaa salolaisille lapsille positiivisia ja säännöllisiä kulttuurielämyksiä päiväkoti- tai koulupäivän yhteydessä.

Mun Juttu on yhteisnimitys Salon peruskouluissa tapahtuvalle harrastus- ja kerhotoiminnalle. Toiminnan tavoitteena on tukea, ohjata ja kannustaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisan harrastuksen. Harrastus- ja kerhotoiminnan avulla lisätään osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta.

Vuodenkiertoon kuuluvat erilaiset lasten ja perheiden tapahtumat kuten kaupungin kulttuuripalveluiden lasten lauantait, liikunnan superlauantai, kurpitsaviikot, PumpkinTube, joulukadun avajaiset ja Mathildedalin uusivuosi.

”Lasten koulun ja päiväkodin kautta on päästy kokeilemaan uusia harrastuksia ja kouluihin on tullut kerhoja, joissa lapset pääsevät tekemään ja harrastamaan. Jos lapsi innostuu vaikkapa jalkapallosta, hänellä on monia mahdollisuuksia mennä eteenpäin harrastuksessa. Kulut ovat maltillisia, eli täällä on selkeästi huomioitu se, että kaikki perheet pääsisivät harrastamaan. On myös hienoa, että palvelut ovat säilyneet eri kuntakeskuksissakin, eivätkä kaikki mahdollisuudet ole vain keskustassa”, Kirsi toteaa.

www.salo.fi