Jopa 1,8 miljoonaa suomalaista kalastaa. Kalastonhoitomaksu on 18–69-vuotiaiden kalastajien pakollinen perusmaksu. Suuri osa kalastajista lunastaa kalastonhoitomaksun heti jäiden lähdettyä, mutta suurin kysyntä ajoittuu juhannukseen.
SUOMALAISTEN KALASTUSINNOSTUS lisääntyy: joka kolmas meistä kalastaa. Kalalle lähtö onkin helppoa: kun maksaa pakollisen kalastonhoitomaksun, voi jo pyytää yhdellä vavalla suurimmassa osassa Suomen kalavesiä.
Lisäksi suomalaiset asuvat poikkeuksetta kalavesien lähellä. Tutkitusti kalastuksesta myös nautitaan.
– Kun kysyimme asiakkailtamme, miten edellinen kalastusreissu vaikutti hyvinvointiin, kahdeksan henkilöä kymmenestä totesi, että kalastus paransi heidän hyvinvointiaan, erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski Metsähallituksesta sanoo.
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18–69-vuotias. Ne kalastajat, jotka ehtivät täyttää vähintään 65 vuotta ennen lakimuutosta eli 31.12.2023 mennessä, ovat maksusta vapaat. Sen saa maksaa myös kannatusmielessä, vaikka maksuvelvollisuutta ei olisikaan.
Muuten pakollinen kalastonhoitomaksu koskee kaikkia, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla.
Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen, mutta sen voi hankkia toisen henkilön puolesta vaikkapa lahjaksi. Kalastonhoitomaksu on myös panostus ruuanhankintaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän Vapaaajankalastus 2022 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat kalaa 33 miljoonaa kiloa vuosittain, eli jokainen kalastaja pyydystää keskimäärin 18 kiloa kalaa.
Kalastonhoitomaksu on luvan lisäksi helppo, edullinen ja välitön tapa hoitaa yhteisiä vesiä ja kalastoa, sillä maksulla kerätyt varat, noin 10 miljoonaa euroa vuodessa, sijoitetaan kalastuksen ja kalavesien hyväksi. Ne ovat korvamerkittyjä rahoja, joiden käyttö määrätään kalastuslaissa.
Noin kolmannes varoista jaetaan korvauksina vesialueiden omistajille ja toinen kolmannes käytetään kalavesien hoitoon ja valvontaan sekä kalatalousalueiden toimintaan.
Lopuilla varoilla rahoitetaan neuvontapalveluita, tutkimusta ja hallinnollisia tehtäviä, kuten kalastuslain toimeenpanoa.
Lähteet: Vapaa-ajankalastus 2022, Metsähallitus
18 vuotta täyttävän kalastajan on maksettava kalastonhoitomaksu
Kun ihminen tulee täysi-ikäiseksi, hän ei voi enää heitellä viehettä ilman kalastuksen perusmaksua, kalastonhoitomaksua. Kalastonhoitomaksu riittää kalastusluvaksi lähes kaikkialla, kun kalastaa yhdellä vavalla.
Erikoiskohteille kalastaja tarvitsee lisäksi kohdekohtaisen luvan vesialueen omistajalta. Näitä kohteita ovat esimerkiksi vaelluskalavesistöjen virta- ja koskipaikat. Erillinen lupa tarvitaan myös silloin, kun käytetään useampaa kuin yhtä vapaa tai seisovaa pyydystä kuten verkkoa, katiskaa tai rapumertaa.
Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos kalastaa pelkästään ongella, pilkillä tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse myöskään maksaa, jos on alle 18-vuotias, 70 vuotta täyttänyt tai on ehtinyt täyttää vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.
Kalastonhoitomaksun voi maksaa osoitteessa Kalastonhoitomaksu.fi